Syyskuun ensimmäisenä päivänä tehoisan lämpötilan summaa oli kertynyt Piikkiössä jo lähes koko normaalin kasvukauden määrä, 1348 astetta. Elokuun keskilämpötila oli 17,0 astetta eli 1,7 astetta yli normaalin. Elokuun puoleen väliin mennessä oli seitsemän hellepäivää. Sen jälkeen ilma kylmeni niin, että kuukauden viiden viimeisen päivän keskilämpötila oli vain hiukan yli 11 astetta.

Elokuun sademäärä oli Piikkiössä 58 mm eli 20 mm alle normaalin ja sadepäiviä oli 16. Sadepäivistä huolimatta viljojen puinnit edistyivät hyvin.

Helteet valmistivat varsinkin kaurat yllättävän nopeasti eikä muutenkaan aikaisten ja myöhäisten lajikkeiden kasvuaikaero ollut niin suuri kuin normaalisti. Puintikosteudet ovat tänä syksynä olleet alhaiset. Jälkiversontaa ei ole ollut. Myös myöhäiset kevätrapsit tuleentuivat elokuun loppuun mennessä. Kasvustot saadaan ajoissa korjatuiksi, joten syysviljojen kylvöille on vielä hyvää aikaa. Tähän mennessä myös sää on suosinut syyskylvöjä.

2.9.2010 Martti Vuorinen ja Yrjö Salo. MTT Piikkiö.

Kaksikymmentä vuotta sitten eri tutkimusasemilla olleiden syysrukiin kylvöaikakokeiden tulokset on julkaistu vuonna 2000 Antti Laineen kirjoituksessa ”Onko parempi kylvää Laurin tuhkaan kuin Pertun rapakkoon?” Tässä hän toteaa, että ruissato oli korkeimmillaan, jos kylvön jälkeen kertyi tehoisaa lämpösummaa 200-300 astetta.

Normaalikaudella 1971-2000 200 asteen raja sivuutettiin keskimäärin 3.9. ja uusimmalla 30-vuotiskaudella 1980-2009 nelisen päivää myöhemmin. Syysruis saattaa talvehtia kohtalaisesti vielä tehoisan lämpötilasumman 150 astetta avulla. Tämä sivuutettiin vanhan jakson puitteissa 10.9. ja uuden jakson puitteissa taas nelisen päivää myöhemmin. Mikäli syysvehnä talvehtisi vielä 100 asteen tehoisan lämpösumman avulla, olisivat nämä päivämäärät 20./24.9. Keskimääräinen kasvukauden päättymispäivä on uusimmalla jaksolla ollut 28.10.

Vuosien välinen vaihtelu on ollut viimeisen 30 vuodenkin aikana hyvin suurta. Kolein syksy on ollut 1993, toiseksi kylmin 1986 ja lämpimin 2000 sekä toiseksi lämpimin 2005. Vuonna 1993 kertyi 1.9. kylvöille tehoisaa lämpösummaa 103 astetta ja vuonna 2000 saivat 1.10. tehdyt kylvötkin vielä 174 astetta tehoisaa lämpösummaa. Syyskuun puolen välin kylvöt onnistuivat varmasti 1999-2001 ja 2005-2006. Kohtuullinen tulos, kun tehoisaa kertyi yli 150 astetta, saavutettiin lähes joka toinen vuosi syyskuun puolessa välissä.

Alle sadan asteen tehoisa lämpösumma oli mennyt Piikkiön Yltöisissä 1993 jo 5.9. mennessä, 1986 ja 2002 10.9. mennessä sekä lisäksi 1990 ja 1997 15.9. mennessä.

Tulosten mukaan siis esim. syysruis saattaa menestyä huonosti yhtenä vuonna seitsemästä, jos se kylvetään 5.9. Joka neljäs vuosi voi olla huono, jos kylvö tapahtuu vasta 10.9.

9.8.2010 Martti Vuorinen. MTT Piikkiö.

Heinäkuu oli ennätyslämmin, keskilämpötila 20,9 astetta kun normaali on 16,6. Edellinen heinäkuun lämpöennätys, 20,3 astetta, oli Piikkiön puutarhakoeaseman perustamisvuodelta 1927.

Heinäkuu oli kuiva. Sadetta saatiin Piikkiössä vain 16 mm, kun normaali on peräti 77. Koko alkukuu oli kuiva, vasta 24.7. saatiin ukkoskuurosta vettä 12 mm. Hellepäiviä oli heinäkuussa 20 kpl ja korkeimmaksi lämpötilaksi mitattiin 31,4 astetta 13.7. Tämän päivän keskilämpötila oli peräti 25,4 astetta. Kasvukausi oli heinäkuun lopussa kaksi viikkoa edellä normaalista. Tehoisan lämpötilan summa 1000 astetta ylittyi 3.8.

Aikaiset ohrat vaativat tuleentuakseen tehoisan lämpötilan summaa 800 astetta. Tämä astemäärä on kertynyt kahden kuukauden eli kesä- heinäkuun aikana. Myös osa kauroista ja kaksitahoisista ohrista keltatuleentuu viikon sisällä osittain kuumuuden, osittain kuivuuden johdosta. Koepelloilta on jo elokuun alussa saatu korjatuiksi syysruis ja herne. Nyt, elokuun alussa näyttää, että kaikki kevätviljat ja rypsit ovat puitavissa elokuun aikana. Tällä hetkellä sade virkistäisi nurmien kasvua, mutta viljasadon määrään sillä ei ole enää vaikutusta. Pitkät sateet vain huonontaisivat sadon laatua.

4.8.2010 Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Kaarina

Kasvukausi alkoi Piikkiössä 30.4., mutta maat pysyivät pitkään märkinä. Toukokuussa satoi 69 mm, kaksinkertaisesti yli keskimääräisen sademäärän. Peltojen märkyys ja sateet viivästyivät kevätkylvöjä, niitä tehtiin pitkällä ajanjaksolla noin 11.5. alkaen aina pitkälle kesäkuuta asti. Savimaita ei voi muokata ja kylvää märkänä. Muokkausjälki jää kokkareiseksi ja maa tiivistyy.
Toukokuu oli lämmin, kuun keskilämpötila oli 11,3 astetta, joka ylittää 1,7 astetta keskimääräisen lämpötilan. Toukokuun puoliväliväliltä oli myös muutaman päivän hellejakso.
Kesäkuussa on saatu sadetta myös yli keskimääräisen, 27.6. mennessä jo 54 mm. Tehoisaa lämpötilasummaa kasvukauden alusta kertyi 27.6. mennessä 438 astetta, joka ylittää keskimääräisen. Kasvukausi on keskimääräistä noin kaksi päivää edellä tehoisan lämpötilan mukaan mitattuna. Halloja ei kesäkuussa ole ollut kuin yksi, 6.6. oli maanpinnassa -1,2 astetta. Kesäkuussa ei ole ollut vielä yhtään hellepäivää 28.6. mennessä.
Kasvustot ovat monessa eri vaiheessa, riippuen siitä koska kevätkylvöt saatiin tehtyä. Syysruis on heilimöinyt ja kasvustot ovat pystyssä. Syysvehnä on tähkällä. Kevätviljat ovat korrenkasvuvaiheessa. Aikaisimmat öljykasvikylvöt aloittavat kukintaa, myöhemmät ovat vasta taimiasteella.

Vanhempi tutkija Yrjö Salo 29.6.2010 MTT Piikkiö

Tehoisan lämpötilan summa 200 astetta ylittyi Piikkiössä toukokuun viimeisenä päivänä. Toukokuu oli lämmin, keskilämpötila 11,3 astetta, se oli 1,7 astetta yli normaalin. Kasvukausi alkoi jo 30.4., mutta toukokuun alku niin kylmä, että toden teolla pelloille päästiin vasta ilmojen lämmittyä 11.5. Tällöinkin peltojen märkyys haittasi monin paikoin toukotöitä. Kuukauden lämpimin päivä oli 15.5., jolloin maksimilämpötila oli 27,2 astetta ja vuorokauden keskilämpötila 20,4 astetta. Toukokuun puolivälin jälkeen, 15.-20.5. välillä oli neljä hellepäivää.

Sateisesta toukokuusta johtuen pahoja halloja oli vain kuukauden alussa 3. ja 6.5. Toukokuun sademäärä oli 69 mm, kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Määrä on seitsemänneksi suurin toukokuun sade MTT:n Piikkiön mittauspisteessä vuoden 1928 jälkeen. Sadepäiviä oli toukokuussa 18 ja suurin sade, 16 mm, saatiin 17.5.

Syysrukiit tulivat tähkälle touko-kesäkuun vaihteessa ja myös nurmet ovat hyvässä kasvussa. Kylvötyöt ovat vieläkin osittain kesken Varsinais-Suomessa.

3.6.2010 Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Piikkiö

Kasvukausi alkoi, vuorokauden keskilämpötilat kohosivat yli viiden asteen, Kaarinan Piikkiössä viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Maan kylmyys ja märkyys sekä osaksi sateet ovat estäneet kylvöjen aloituksen.

Huhtikuun keskilämpötila oli 3,7 astetta, joka on 0,6 astetta normaalia korkeampi, vaikka maanpinnalla oli pakkasta kahtena yönä kolmesta. Kuukauden sademäärä oli 34 mm, joka on 3 mm normaalia vähemmän.

Maksimissaan pellolla oli routaa 50 cm, yleisen syvyyden ollessa 30-40 cm. Talvi oli kylmä, mutta paksu ja pitkäaikainen lumipeite suojasi maata jäätymästä syvälle. Routa suli huhtikuun puolen välin vaiheilla. ”Vanhan ajan” talven jäljiltä kasvit ovat talvehtineet hyvin. Syysviljoilla ja nurmilla on tehty kevätlannoituksia.

6.5.2010 Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Piikkiö

Vuoden 2009 kasvukausi päättyi jo 8.10. Tehoisaa lämpötilasummaa kertyi Piikkiössä noin 1390 astetta, normaali on 1335 astetta. Touko-syyskuun keskilämpötila oli puoli astetta lämpimämpi kuin keskimäärin vertailukautena 1971-2000, syyskuu oli poikkeuksellisen lämmin. Lokakuu oli sitten lähes 2,5 astetta normaalia kylmempi.

Touko-syyskuun sademäärä oli 260 mm, joka jäi 41 mm vuosien 1971-2000 keskiarvosta. Kuivin kuukausi oli heinäkuu ja sateisin kesäkuu kolmenkymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Lukuina kuivin oli toukokuu ja sateisin elokuu. Lokakuun sademäärä oli lähellä normaalia.

Viljojen koeruutusadot olivat hyviä, valkuaista oli kuitenkin kevätviljoissa vähän. Parhaiden rypsilajikkeiden sato ylitti 2000 kg/ha.

Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Piikkiö 4.11.2009

Sää suosi puinteja ja syyskylvöjä, vaikka pieniä sateita saatiinkin syyskuussa keskimäärin joka toinen päivä. MTT Piikkiön suurin sade 19,8 mm oli 6.9. Kuukauden kokonaissademääräksi tuli 50 mm, joka on 14 mm alle normaalin. Pisin yhtenäinen poutajakso oli 9.9.-15.9. Kesän 2009 kuivin kuukausi normaaliin verrattuna oli heinäkuu, jolloin jäätiin pitkän ajan keskiarvosta 25 mm. Touko-syyskuun sademäärä oli 260 mm eli 41 mm alle normaalin.

Kesä 2009 oli Varsinais-Suomessa lämpöoloiltaan normaali elokuun loppuun asti. Syyskuu oli sen sijaan selvästi, 2,3 astetta, normaalia lämpimämpi. Keskilämpötiloihin verrattuna kylmin kuukausi oli kesäkuu, joka oli 0,9 astetta normaalia kylmempi. Syyskuun kylmimmät päivät olivat kaksi viimeistä, molempina öinä maanpinnassa oli kaksi astetta pakkasta. Kojussa, kahden merin korkeudessa oli vielä lämpöasteita.

Syyskuun loppuun mennessä tehoisan lämpötilan summaa oli kertynyt Yltöisissä enemmän kuin normaalivuonna lokakuun loppuun mennessä. Viimeiset kevätrapsit merkittiin 17.9. keltatuleentuneiksi. Lisäksi syyskuun puolella tuleentui vain joitain myöhäisiä kevätvehniä ja kauroja. Leipäviljojen sakoluvut pysyivät varsinaisen puintiajan jälkeenkin vielä korkeina.


6.10.2009, Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Piikkiö

Syyskuun ensimmäisenä päivänä tehoisan lämpötilan summaa kertyi Piikkiössä 1150 astetta ja kasvukausi oli noin kolme päivää edellä normaalia. Elokuun keskilämpötila oli 16,0 astetta, 0,7 astetta normaalia korkeampi. Elokuussa oli 7. ja 8. päivinä hellettä, halloja ei esiintynyt.

Elokuun sademäärä oli Piikkiössä lähes normaali 69 mm ja sadepäiviä oli 16. Puolet sateesta eli 35 mm saatiin 15.-18.8. välisenä aikana.

Sadepäivistä huolimatta viljojen puinnit ovat edistyneet hyvin. Ohrat on lähes puitu ja kevätvehnien ja kaurojen puinti on menossa. Leipäviljojen sakoluvut ovat säilyneet korkealla. Tähän mennessä syysviljojen kylvökelit ovat myös olleet kohtuullisen hyvät.

3.9.2009 Martti Vuorinen ja Yrjö Salo MTT Piikkiö

Heinäkuun keskilämpötila, 16,5 astetta oli hyvin lähellä MTT Piikkiön normaalia keskilämpötilaa. Sadetta saatiin 52 mm, joka on 25 mm alle normaalin. Yli 10 mm satoi 8. ja 9. sekä 24.7. Hellepäiviä oli heinäkuun alussa sekä 19.7. Kylmin aamu oli 6.7., jolloin lämpötila kävi maan pinnalla nollassa. Kahden metrin korkeudella mitattiin tuolloin 2,1 plusastetta. Kasvukausi 2009 oli kuun lopussa vajaan vuorokauden jäljessä normaalista.

Aikaiset ohrat puintivalmiita ennen elokuun puoliväliä

Aikaiset ohrat vaativat tuleentuakseen tehoisan lämpötilan summaa 800 astetta, kaurat 900 astetta ja kevätvehnät 1000 astetta. Tehoisan lämpötilan summa 800 astetta ylittyi 1.8. Toukokuun alkupuolella kylvetyt aikaiset monitahoiset ohrat ovat keltatuleentumisvaiheessa ja puitavissa ennen elokuun puoltaväliä. Kaksitahoisten ohrien puinnit on aloitettavissa Saana-lajikkeella viikolla 34. Jos säät jatkuvat normaalina, myöhäisimmät kaksitahoiset ohrat voidaan puida elokuun lopulla.

Kaurojen puinnin voidaan arvioida alkavan elokuun puolivälin jälkeen ja kevätvehnien elokuun lopulla.

5.8.2009 Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Kaarina

Kesäkuun alussa oli viileää ja lopussa hellettä. Tehoisan lämpötilan summaa Piikkiössä saatiin kuun loppuun mennessä 443 astetta, tämä on saman verran kuin vertailukautena 1971-2000 keskimäärin. Kesäkuun keskilämpötila, 13,5 astetta, oli 0,9 astetta alle normaalin. Hallaa oli 7.6. Piikkiössä kahdessa metrissä -1,1 ja maanpinnalla -3.3 astetta. Kuun lopussa oli hellettä viitenä päivänä. Korkein lukema, 28,2 astetta, oli Piikkiössä 28. päivänä.

Kesäkuussa saatiin hyvin sadetta, 58 mm, normaali on 47 mm. Suurimmat sademäärät saatiin neljäs ja kolmastoista kesäkuuta, molemmat 14 mm. Sateiden ansiosta kasvustot kehittyivät hyvin. Kesäkuun alun viileyden vuoksi kevätkylvöiset viljat ovat tiheitä. Nyt sade olisi jälleen tarpeen kasvustoille. Nurmet ja peruna erityisesti kaipaavat vettä.

Heinätöitä on voitu tehdä erinomaisessa säässä, on ollut poutaa, lämmintä ja aurinkoista.
Aikaiset ohrat ovat tulossa tähkälle ja öljykasvit kukkivat.

2.7.2009. Yrjö Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Piikkiö

Tehoisan lämpötilan summa 200 astetta ylittyi Piikkiössä kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Toukokuun keskilämpötila 10,4 oC oli 0,8 astetta yli normaalin, sama kuin viime vuoden toukokuussa. Touko-kesäkuun vaihteessa oli muutamia hellepäiviä. Tämän vuoden toistaiseksi korkein lämpömittarilukema, 27,4 astetta saatiin Piikkiössä helluntaina, toukokuun viimeisenä päivänä. Vapun jälkeen toukokuun pahimmat hallat maanpinnalla olivat 16.5. -3,5, 17.5. -2,7 ja 18.5. -2,3 astetta.

Toukokuun sademäärä oli 31 mm, lähellä normaalia 34 mm. Suurin päiväsade 10,2 mm mitattiin 22.5. Sateen ansiosta orastuminen on tapahtunut hyvin. Nyt kesäkuun alussa alkaa jo kuivuus vaivata.

Syysrukiit tulivat tähkälle touko-kesäkuun vaihteessa ja myös nurmet ovat hyvässä kasvussa.

2.6.2009. Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Piikkiö

Kasvukausi alkoi Piikkiössä 24.4.2009. Huhtikuun lämpimin päivä oli maanantai 27.4., jolloin mitattiin jo lähes 10 asteen keskilämpötila. Huhti-toukokuun vaihteessa kasvukausi oli normaalissa aikataulussa. Huhtikuu oli kuiva, sadetta saatiin vain 3,6 mm. Piikkiön yhdeksänkymmenen vuoden säähistoriassa tämä sijoittuu kolmen kuivimman vuoden joukkoon. Huhtikuun normaali sademäärä on 37 mm.

Lähes puolen metrin vahvuinen routa suli huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Kylvöt aloitettiin yleisesti huhtikuun viimeisellä viikolla ja nopeimmat viljelijät saivat kevätkylvöt tehtyä jo ennen vappua.


Martti Vuorinen ja Yrjö Salo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Kaarina 5.5.2009